Kyläsuunnitelman kirjoittaminen voi kuulostaa kuivalta. Eikö
kuntien, seutukuntien ja maakuntien hyllyissä jo pölyty aivan
liikaa suunnitelmia, käytännön toimintahan se on joka ratkaiseeÖ
- Ehkä kuntien suunnitelmat pölyttyvät siksi, että
ne joita suunnitelmat koskevat, eivät juurikaan itse osallistu suunnitelmien
tekoon, vastaa Elina Leppänen, päijäthämäläisen
kyläsuunnitteluhankkeen vetäjä ja itsekin aktiivinen kyläläinen
Asikkalan Kurhilasta.
Hän korostaa sitä, että suunnitelmien pitää
todella olla kyläläisten itsensä tekemiä ja että
kylätasolla sitoutuminen tehtyihin suunnitelmiin on todella vahvaa.
Alkuinnostus
voi pettää
- Usein käy niin, että itse suunnitelman kirjoittaminen viivästyy
kun jo tartutaan käytännön hankkeisiin. Kylä joka lähtee
vastahakoisesti mukaan suunnitteluun - meillähän menee
jo hyvin - saattaa jo ensi keskustelujen jälkeen löytää
ongelmia ja ideoita, joihin halutaan tarttua.
Tästä Elinalla on kokemusta mm. Hollolan kirkonkylästä.
Kun sitten nousee esille kiinnostavia aihealueita, niin hankkeiden ja suunnitelman
tekoon ja työryhmiin ilmoittautuu vapaaehtoisia. Joissakin kylissä
ohjelman kirjoittaja on löytynyt kesäasukkaiden joukosta.
Elina on Päijät-Hämeen kylät ry:n alullepaneman
kyläsuunnitteluhankkeen palkattu vetäjä. Hanke käynnistyi
vuosi sitten ja loppuu ensi kesänä. Hankkeessa on mukana 27 kylää
jotka osallistuvat ns. kipinätilaisuuksiin ja tekevät suunnitelmat
melko itsenäisesti. Tavoitteena on, että joka kylältä
ainakin kolme henkilöä kouluttautuu niin, että osaa viedä
hankkeita eteenpäin ja aikanaan päivittää suunnitelmia.
Kyläsuunnittelu talkoovoimin on hidas prosessi, valmiina on vasta
yksi kyläsuunnitelma, Heinolan kirkonkylästä (www.phnet.fi/kylat/heinolakk/kylasuunnitelma.htm).
Alueella on lisäksi meneillään Asikkalan kyläohjelmahanke,
jossa kunnan kaikki 10 kylää tekevät kyläsuunnitelmia
hankevetäjä Maija Mäkiahon avustuksella. Pertunmaalla kunnan
kaikki neljä maaseutukylää pohtivat mahdollisuuksiaan ja
Henrik Hausen toimii vetäjänä ja kirjurina.
Millaisen haluaisimme kylämme olevan?
Tämä on kysymys, josta kaikki kylän kehittäminen
alkaa. Vastaus on vaikea mutta tärkeä laittaa paperille, se voidaan
pukea tarinan tai vaikkapa kuvan muotoon. Vastaus tarkentuu, kun mietitään
käytännön toimia. Usein tavoitteeksi tulee uusien asukkaiden
saaminen mm. koulun turvaamiseksi. On myös kasvavia kyliä, joissa
on tärkeämpää, että uudet asukkaat tutustuvat
toisiinsa ja muodostuu se tärkeä kylähenki.
Pitäisi myös miettiä, mikä on juuri meidän
kylämme îjuttuî. Kaunista ja puhdasta luontoa on monessa kylässä,
ja lisää asukkaita kaivataan, mutta mikä on juuri meille
erityistä. Ehkä se löytyykin kylätoiminnasta eikä
maisemasta? Omaa toimintaa ei pidä väheksyä, jo muutama
vuotuinen tilaisuus ja pari hanketta voivat lujittaa kylän yhteistoimintaa
niin, että nuoretkin kiinnostuvat muuttamaan juuri meille.
Kyläsuunnitelmassa tuodaan aina esille miten se on tehty, kuka
on tehnyt ja milloin. Esitetyillä hankkeilla pitää olla
kylässä laaja kannatus. Kaikille kyläläisille ja mieluiten
myös kesäasukkaille pitää varata mahdollisuus tuoda
esille ideoitaan ja ottaa kantaa suunnitelmiin. Kehittämishankkeiden
rahoittajat vaativat yhä useammin, että kyläsuunnitelma
on tehty ja että esitetty hanke sisältyy siihen. Internetistä
löytyykin kymmeniä suomalaisia kyläsuunnitelmia esimerkiksi
hakukoneella www.google.com hakusanalla kyläsuunnitelma.
Lisää
asukkaita
Sitten kun kylällä on herätty tajuamaan, että todella
tarvitaan uusia asukkaita, esimerkiksi kaksi perhettä vuodessa, on
lyhyt askel siirtyä miettimään mihin uudet asukkaat mahtuvat
asumaan. On suuri ponnistus perheelle ruveta rakentamaan uutta taloa syrjäiselle
kylälle! Voisimmeko yhdessä edistää sitä, että
vuokrattavia ja ostettavia valmiita taloja olisi tarjolla? Ehkä aluearkkitehdin
kanssa voisimme miettiä, mihin mahdolliset uudet tontit tulisi sijoittaa
ja ehkä maanomistajat tarvitsisivat apua, jotta he osaisivat tarjota
tontteja myyntiin ja pyytää niistä oikean hinnan.
Maallemuuttoa edistetään pienilläkin toimilla kuten
ylläpitämällä tonttipankkia, välittämällä
tietoa jne. Hyvä esimerkki kylien yhteistyössä tällä
alalla on Päijät-Hämeen kylät ry:n järjestämä
kylänäyttely, joka on parhaillaan nähtävillä Lahden
Patinassa (auki arkisin 9-17, lauantaisin 10-14, 13.3 asti, osoite on Vesijärvenkatu
27).
Elinkeinojen edistäminen on paljon vaikeampaa. Yritystoiminta
tarvitsee yrittäjiä, kyläyhdistys on enemmän puitteiden
luoja. Kuitenkin pienilläkin askelilla, kuten palveluhakemistoilla
voidaan parantaa kylän yrittäjien asemaa. Kesäasukkaat ovat
kiinnostuneita paikallisista palveluista ja tuotteista, osa tiiviimmästäkin
yhteistyöstä ? kunhan kylän yrittäjät ovat tiedossa.
Matkailuyhteistyö ja kylämarkkinointi ovat ehkä kaikkein
käytännönläheisimmät elinkeinotoimet suomalaisissa
kyläsuunnitelmissa. Palvelut, esimerkiksi erilaiset kyläavustaja-järjestelmät,
voivat myös tarjota uutta toimeentuloa kylille.
Erikoistunut
kylä?
Seuraava askel olisi kylän yritystoiminnan erikoistuminen jollekin
alalle, jolla yrittäjät sitten tukisivat toisiaan. Elina kertoo
innostavasta esimerkistä Itävallasta, jossa pieni kylä oli
erikoistunut unikkokyläksi. Viljellään unikoita, myydään
kuivakukkia, poimitaan siemenkodat käsin ja jalostetaan niistä
erilaisia tuotteita. Myös matkailijoita houkutellaan unikkomaisemaan
ja heitä käy paljon. Suomessa on jo mansikka-, tomaatti- ja veneenrakennuspitäjiä,
ehkä tulevaisuudessa myös pajukyliä, perhokalastusalueita
jne.
Nuorten hankkeet ovat kylän tulevaisuuden kannalta keskeisiä.
Hyvät kokemukset lapsena ja nuorena voivat vaikuttaa siihen, että
nuori asettuu kylälle tai palaa opiskelun jälkeen. Nuorille ei
kuitenkaan kannata tarjota valmista kaavaa osallistua kylän menoon.
Tekeminen on nuorelle mielekkäämpää kuin kokouksissa
istuminen. Tärkeää on, että olisi paikkoja missä
olla ja tehdä yhdessä, ja kylällä voisimme myös
luottaa nuoriimme niin, että heidän toimintansa olisi pitkälle
itse ohjattua.
Elina Leppänen korostaa, että kylien suunnitelmien pitäisi
olla kunnan ja esimerkiksi tiehallinnon suunnittelun perusta.
On ehkä toiveajattelua, että ideat siirtyisivät sellaisinaan
kunnan suunnitelmiin, mutta ainakin on helpompi viedä eteenpäin
sellaisia asioita, jotka on selkeästi kirjattu paperille ja kylän
yhteiseksi tavoitteeksi.
Asikkalan kyläohjelmahanke onkin kiinnostava kokeilu tällä
alueella, sillä aikanaan kyläohjelmasta pitäisi tulla osa
kunnan toimintaohjelmaa.
Henrik Hausen
Kuvat ovat Orimattilan Karkkulan kylän tulevaisuusverstaasta, jossa
etsittiin kylän tavoitteita 10 vuoden päähän.
Kyläsuunnitteluhankkeiden vetäjien yhteystiedot: Päijät-Hämeen
kylien mahdollisuudet, Elina Leppänen, puh. 03-766 5133, sähköposti
elina.leppanen@sci.fi. Asikkalan kylien kehittämisohjelma, Maija Mäkiaho,
puh. 03-8287131 s-posti: maija.makiaho @asikkala.fi. Pertunmaan kylien
mahdollisuudet, Henrik Hausen, puh. 015-689 676, henhaus@nic.fi.
|