Alkuinnostus 
voi pettää

- Usein käy niin, että itse suunnitelman kirjoittaminen viivästyy kun jo tartutaan käytännön hankkeisiin. Kylä joka lähtee vastahakoisesti  mukaan suunnitteluun - meillähän menee jo hyvin - saattaa jo ensi keskustelujen jälkeen löytää ongelmia ja ideoita, joihin halutaan tarttua. 
Tästä Elinalla on kokemusta mm. Hollolan kirkonkylästä. Kun sitten nousee esille kiinnostavia aihealueita, niin hankkeiden ja suunnitelman tekoon ja työryhmiin ilmoittautuu vapaaehtoisia. Joissakin kylissä ohjelman kirjoittaja on löytynyt kesäasukkaiden joukosta.
Elina on Päijät-Hämeen kylät ry:n alullepaneman kyläsuunnitteluhankkeen palkattu vetäjä. Hanke käynnistyi vuosi sitten ja loppuu ensi kesänä. Hankkeessa on mukana 27 kylää jotka osallistuvat ns. kipinätilaisuuksiin ja tekevät suunnitelmat melko itsenäisesti. Tavoitteena on, että joka kylältä ainakin kolme henkilöä kouluttautuu niin, että osaa viedä hankkeita eteenpäin ja aikanaan päivittää suunnitelmia. Kyläsuunnittelu talkoovoimin on hidas prosessi, valmiina on vasta yksi kyläsuunnitelma, Heinolan kirkonkylästä (www.phnet.fi/kylat/heinolakk/kylasuunnitelma.htm). 
Alueella on lisäksi meneillään Asikkalan kyläohjelmahanke, jossa kunnan kaikki 10 kylää tekevät kyläsuunnitelmia hankevetäjä Maija Mäkiahon avustuksella. Pertunmaalla kunnan kaikki neljä maaseutukylää pohtivat mahdollisuuksiaan ja Henrik Hausen toimii vetäjänä ja kirjurina.
Millaisen haluaisimme kylämme olevan? 
Tämä on kysymys, josta kaikki kylän kehittäminen alkaa. Vastaus on vaikea mutta tärkeä laittaa paperille, se voidaan pukea tarinan tai vaikkapa kuvan muotoon. Vastaus tarkentuu, kun mietitään käytännön toimia. Usein tavoitteeksi tulee uusien asukkaiden saaminen mm. koulun turvaamiseksi. On myös kasvavia kyliä, joissa on tärkeämpää, että uudet asukkaat tutustuvat toisiinsa ja muodostuu se tärkeä kylähenki.
Pitäisi myös miettiä, mikä on juuri meidän kylämme îjuttuî. Kaunista ja puhdasta luontoa on monessa kylässä, ja lisää asukkaita kaivataan, mutta mikä on juuri meille erityistä. Ehkä se löytyykin kylätoiminnasta eikä maisemasta? Omaa toimintaa ei pidä väheksyä, jo muutama vuotuinen tilaisuus ja pari hanketta voivat lujittaa kylän yhteistoimintaa niin, että nuoretkin kiinnostuvat muuttamaan juuri meille.
Kyläsuunnitelmassa tuodaan aina esille miten se on tehty, kuka on tehnyt ja milloin. Esitetyillä hankkeilla pitää olla kylässä laaja kannatus. Kaikille kyläläisille ja mieluiten myös kesäasukkaille pitää varata mahdollisuus tuoda esille ideoitaan ja ottaa kantaa suunnitelmiin. Kehittämishankkeiden rahoittajat vaativat yhä useammin, että kyläsuunnitelma on tehty ja että esitetty hanke sisältyy siihen. Internetistä löytyykin kymmeniä suomalaisia kyläsuunnitelmia esimerkiksi hakukoneella www.google.com hakusanalla kyläsuunnitelma.

Lisää 
asukkaita

Sitten kun kylällä on herätty tajuamaan, että todella tarvitaan uusia asukkaita, esimerkiksi kaksi perhettä vuodessa, on lyhyt askel siirtyä miettimään mihin uudet asukkaat mahtuvat asumaan. On suuri ponnistus perheelle ruveta rakentamaan uutta taloa syrjäiselle kylälle! Voisimmeko yhdessä edistää sitä, että vuokrattavia ja ostettavia valmiita taloja olisi tarjolla? Ehkä aluearkkitehdin kanssa voisimme miettiä, mihin mahdolliset uudet tontit tulisi sijoittaa ja ehkä maanomistajat tarvitsisivat apua, jotta he osaisivat tarjota tontteja myyntiin ja pyytää niistä oikean hinnan.
Maallemuuttoa edistetään pienilläkin toimilla kuten ylläpitämällä tonttipankkia, välittämällä tietoa jne. Hyvä esimerkki kylien yhteistyössä tällä alalla on Päijät-Hämeen kylät ry:n järjestämä kylänäyttely, joka on parhaillaan nähtävillä Lahden Patinassa (auki arkisin 9-17, lauantaisin 10-14, 13.3 asti, osoite on Vesijärvenkatu 27). 
Elinkeinojen edistäminen on paljon vaikeampaa. Yritystoiminta tarvitsee yrittäjiä, kyläyhdistys on enemmän puitteiden luoja. Kuitenkin pienilläkin askelilla, kuten palveluhakemistoilla voidaan parantaa kylän yrittäjien asemaa. Kesäasukkaat ovat kiinnostuneita paikallisista palveluista ja tuotteista, osa tiiviimmästäkin yhteistyöstä ? kunhan kylän yrittäjät ovat tiedossa. Matkailuyhteistyö ja kylämarkkinointi ovat ehkä kaikkein käytännönläheisimmät elinkeinotoimet suomalaisissa kyläsuunnitelmissa. Palvelut, esimerkiksi erilaiset kyläavustaja-järjestelmät, voivat myös tarjota uutta toimeentuloa kylille.

Erikoistunut 
kylä?

Seuraava askel olisi kylän yritystoiminnan erikoistuminen jollekin alalle, jolla yrittäjät sitten tukisivat toisiaan. Elina kertoo innostavasta esimerkistä Itävallasta, jossa pieni kylä oli erikoistunut unikkokyläksi. Viljellään unikoita, myydään kuivakukkia, poimitaan siemenkodat käsin ja jalostetaan niistä erilaisia tuotteita. Myös matkailijoita houkutellaan unikkomaisemaan ja heitä käy paljon. Suomessa on jo mansikka-, tomaatti- ja veneenrakennuspitäjiä, ehkä tulevaisuudessa myös pajukyliä, perhokalastusalueita jne.
Nuorten hankkeet ovat kylän tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Hyvät kokemukset lapsena ja nuorena voivat vaikuttaa siihen, että nuori asettuu kylälle tai palaa opiskelun jälkeen. Nuorille ei kuitenkaan kannata tarjota valmista kaavaa osallistua kylän menoon. Tekeminen on nuorelle mielekkäämpää kuin kokouksissa istuminen. Tärkeää on, että olisi paikkoja missä olla ja tehdä yhdessä, ja kylällä voisimme myös luottaa nuoriimme niin, että heidän toimintansa olisi pitkälle itse ohjattua.
Elina Leppänen korostaa, että kylien suunnitelmien pitäisi olla kunnan ja esimerkiksi tiehallinnon suunnittelun perusta. 
On ehkä toiveajattelua, että ideat siirtyisivät sellaisinaan kunnan suunnitelmiin, mutta ainakin on helpompi viedä eteenpäin sellaisia asioita, jotka on selkeästi kirjattu paperille ja kylän yhteiseksi tavoitteeksi. 
Asikkalan kyläohjelmahanke onkin kiinnostava kokeilu tällä alueella, sillä aikanaan kyläohjelmasta pitäisi tulla osa kunnan toimintaohjelmaa.

Henrik Hausen

Kuvat ovat Orimattilan Karkkulan kylän tulevaisuusverstaasta, jossa etsittiin kylän tavoitteita 10 vuoden päähän.

Kyläsuunnitteluhankkeiden vetäjien yhteystiedot: Päijät-Hämeen kylien mahdollisuudet, Elina Leppänen, puh. 03-766 5133, sähköposti elina.leppanen@sci.fi. Asikkalan kylien kehittämisohjelma, Maija Mäkiaho, puh. 03-8287131  s-posti: maija.makiaho @asikkala.fi. Pertunmaan kylien mahdollisuudet, Henrik Hausen, puh. 015-689 676, henhaus@nic.fi.